 Novaja Gazeta No 1
ISBN: 9789525675177
Ilmestyminen: 10/2008
Sivumäärä: 128
Sidosasu: Nid.
Suomentaja: Useita suomentajia
ovh: 7.00 €
SISÄLTÖ:
Esipuhe | Toisesta Tšetšenian sodasta ensimmäiseen Georgian sotaan | Katsaus georgialaisten ja eteläossetialaisten konfliktiin | Öljydollarit haihtuvat ilmaan | 55 prosenttia haluaa Venäjän venäläisille | Venäjän nuorison kahdet kasvot | Pietarin siluetti | Saharovin perintö | Ulkomaalaisten pelottelua Nižni
Novgorodin tapaan | Solženitsynin paluu ja kuolema | Kaksipäinen Napoleon-kompleksi: rokkarit vs. koneisto | Kansalliset arvot ja perustus laillinen järjestys | Lehdistökatsaus | Sairas koira suurkaupungissa
Esipuhe
NIKOLAI DONSKOV
Venäjällä toisinajattelua pidetään yhä edelleen epäilyttävänä ja vaarallisena. Totuuden puhumisesta joutuu usein maksamaan hengellään. Niin kävi Anna Politkovskajalle samoin kuin aiemmin kahdelle muulle Novaja Gazetan toimittajalle Juri Štšekotšihinille ja Igor Domnikoville.
Novaja Gazeta -lehti jatkaa kaikesta huolimatta ilmestymistään. Me lehden toimittajat taistelemme yhä edelleen oikeudesta puhua totta, mitä pidämme velvollisuutenamme journalisteina. Toivomme, että koittaa vielä päivä, jolloin Venäjän stalinistisen menneisyyden lyijyiset silmälaput riisutaan kansan silmiltä. Päivä, jolloin aidosti vapaa Venäjä alkaa vihdoinkin syntyä. Venäjä, joka ei ole vapaa velvollisuuksistaan naapureitaan kohtaan vaan vapaa synkistä ennakkoluuloista ja vaarallisista suurvaltapyrkimyksistä.
Tämän vuoksi meistä on erittäin tärkeää, että äänemme kuullaan myös Venäjän ulkopuolella. Jotta kaikki ymmärtäisivät, ettei Kremlin propaganda anna todellista kuvaa Venäjästä. On olemassa myös toisenlainen Venäjä, joka elää ja ajattelee toisin.
Toisesta Tšetšenian sodasta
ensimmäiseen
Georgian sotaan
NIKOLAI DONSKOV
Elokuussa 1999 Boris Jeltsin nimitti seuraajaehdokkaansa Vladimir Putinin Venäjän pääministeriksi. Kuukautta myöhemmin alkoi toinen Tšetšenian sota. Tämän vuoden toukokuussa vietettiin presidentti Dmitri Medvedevin virkaan astujaisia. Elokuussa alkoi Georgian sota. Putin, joka puhui Venäjän ja lännen lähentymisen puolesta, valitsi eristäytymispolitiikan. Dmitri Medvedev, joka julisti liberaalien arvojen ylivertaisuutta, on käynnistänyt uuden jäätävän aikakauden Venäjän ja lännen suhteissa.
Katsaus georgialaisten ja
eteläossetialaisten konfliktiin
VLADIMIR VORONOV
Vuosi 1988
• Loka–marraskuu: Georgian pääkaupungissa Tbilisis sä vaaditaan, että auto nomisten alueiden olemassa olo täytyy lakkauttaa.
Vuosi 1989
• Georgialaiset kansallismieliset järjestöt johtavat Ossetian vastaista kampanjaa.
• Syyskuu: kansallismielisten johtohahmo Zviad Gamsahurdia uhkaa ”lakaista” osseetit Tšinvalista ”gruusialaisella luudalla” Rokin tunnelin läpi.
Öljydollarit haihtuvat ilmaan
NIKOLAI DONSKOV
Venäjän vallanpitäjät maalailevat kauhukuvia Yhdysvaltoja ja Eurooppaa odottavasta fi nanssikriisistä ja vakuuttavat kansalaisilleen Venäjän selviävän kriisistä ilman ongelmia.
55 prosenttia haluaa Venäjän venäläisille
GALINA MURSALIJEVA
Presidentti Dmitri Medvedev peri edeltäjältään maan, jonka väestöstä 55 prosenttia tuntee omakseen iskulauseen ”Venäjä venäläisille”. Näin voi käydä, kun yhteiskunnasta puuttuvat julkinen poliittinen keskustelu ja demokraattiset instituutiot.
Venäjän nuorison kahdet kasvot
OLEG KOZLOVSKI
Valtaosaa venäläisnuoria ei politiikka juuri kiinnosta. Vain reilu kolmannes nuorista vaivautuu äänestämään. Prosentti nuorista osallistuu poliittisten tai muiden kansalaisjärjestöjen toimintaan. Kuitenkin kriisien aikana innokas aktivismi voi levitä nopeasti ja kerätä hetkessä mukaansa suuren osan protestoivasta nuorisosta. Vuoden 2005 jälkeen sekä oppositiota edustavien että hallitusta tukevien poliittisten nuorisoryhmien aktiivit ovatkin pyrkineet järjestämään erilaisia katu tempauksia, jotta he saisivat kansalaiset aktivoitumaan. Harvalukuiset nuorisojärjestöt ovat jääneet valta väestöltä pimentoon, 75 prosenttia venäläisistä ei kykene nimeämään niistä ainuttakaan.
Pietarin siluetti
NIKOLAI DONSKOV
Uusi pörssirakennus Pietarissa osoittautui ”yllättäen” niin korkeaksi, että jopa kuvernööri ehdotti sen madaltamista. Viime vuosien aikana Pietari on huomattavassa määrin täyttynyt uusvenäläisen kapitalistisen arkki tehtuurin ”mestariteoksista”. Useat niistä rikkovat rakennussäädöksiä törkeästi.
Saharovin perintö
OKSANA TŠELYŠEVA
Akateemikko Andrei Saharovin mukaan ydinteknologia on erityisen hengenvaarallista silloin, kun sitä hyödynnetään suljetussa yhteiskunnassa. Jo viisikymmentä vuotta sitten Saharov ilmoitti, ettei enää halua osallistua ydinpommin jatkokehittelyyn. 30 vuotta myöhemmin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus jätti lopullisen leimansa ydinenergian maineeseen. Eivätkä kansalaisten mielenrauhasta huolehtineet puolue virkailijat ole joutuneet salauspäätöksistään ikinä vastuuseen eivät edes Tšernobylin tai muidenkaan vastaavanlaisten onnettomuuksien jälkeen.
Ulkomaalaisten pelottelua Nižni
Novgorodin tapaan
OKSANA TŠELYŠEVA
Elokuun yöt Nižni Novgorodissa saavat pohtimaan ikuisuuskysymyksiä. Varsinkin kun istuu iltaa leiritulen ääressä ystävien kanssa. Yhteislaulu kitaran säestyksellä kuuluu leirielämään, mutta nuotion ääressä istuvilla ystävyksillä on missio: he vastustavat Nižni Novgorodin alueelle rakennettavaa ydinvoimalahanketta. Tämä tekee tavalliselta telttaretkeltä vaikuttavasta tapahtumasta ydinvoimaa vastustavan leirin.
Solženitsynin paluu ja kuolema
ALEKSANDR MNATSAKANJAN
Kun viime vuoden keväällä entinen poliittinen vanki Aleksandr Solženitsyn otti vastaan valtionpalkinnon entiseltä KGB-mies Vladimir Putinilta, kukaan ei suuremmin yllättynyt. Elokuun kahdeksantena 2008 yllätyimme: viimeinen 1900-luvun suurista kirjailijoista oli menehtynyt.
Kaksipäinen Napoleon-kompleksi:
rokkarit vs. koneisto
KIRILL BÜTTNERD
Rock-yhtye Televizorin johtohahmo Mihail Borzykin on myös pietarilainen opposition edustaja ja Kansallisen neuvoston jäsen. Kun toisinajattelijoiden protesti järjestettiin Moskovassa 3. maaliskuuta 2008, hän esitti laulun Zakolotite podval ”Naulatkaa kellari kiinni”. Vapun päivänä ja 22. elokuuta 2008 järjestetyissä joukkokokouksissa esitettiin jo enemmän kuin yksi kappale: Televizor piti täysimittaiset konsertit. Borzykinin tuotannossa on sodanvastaisilla teemoilla merkittävä sija. Kirill Büttnerd haastatteli Borzykiniä.
Kansalliset arvot ja perustus laillinen järjestys
ALEKSANDR AUZAN
Novaja Gazeta julkaisee lehtiversiona professori Aleksandr Auzanin kirjoituksia, jotka ovat aikaisemmin ilmestyneet Polit.ru-sivustolla. Diagnoosi vai tuomio? Presidentin hallinnon johtaja Vladislav Surkov julkaisi kesäkuussa 2007 esitelmän aiheesta ”Venäläinen poliittinen kulttuuri, näkemys utopiasta”. Surkov viittaa venäläisen eksistentialismin edustajiin Ivan Iljiniin ja Nikolai Berdjajeviin ja puhuu siitä, miten kulttuuri määrittää poliittisen järjestyksen ikivanhoja erityispiirteitä. Jos holismi, personalismi ja idealismi ovat venäläiselle kulttuurilleominaisia piirteitä, niiden pitäisi ilmetä myös poliittisesta järjestyksestä.
Lehdistökatsaus
RYSKA POSTEN
Markkinaspekulaatiota Venäjän romahduksella Valtioiden arvopapereille annetaan erisuuruiset vakuutusmaksut. Suuruus arvioidaan maan riskialttiuden mukaan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Venäjällä on nyt erittäin korkea 11 prosentin vakuutusmaksu, seuraavana on Intia 7,5 prosentilla, Etelä-Korea 6 prosentilla ja Kiina 2,35 prosentilla. Yhdysvaltojen arvopapereille on annettu vain 0,25 prosentin riskiluokitus.
Sairas koira suurkaupungissa
ANNA POLITKOVSKAJA
Viime kesänä meiltä kuoli hirveän vanha koira. Uskollinen dobermannimme Martyn oli 15-vuotias, dobermanniksi siis ikivanha. Se oli mainio koira, joka suojeli meitä uskollisesti perestroikan sekasotkun pitkinä vuosina, kapitalismin kasautumisen totaali rosvouksessa ja nyt jälleen vapauksien kumoamisen aikana, kun on taas turvatonta.
Elimme sen kanssa kuin meillä olisi ollut kokonainen liuta henkivartijoita. Omaa perhettä se rakasti ehdoitta ja ajoi huonoin aikein liikkuneet armotta tiehensä, mutta ei silti purrut ketään. Martynin elinaikana me riitelimme emmekä aina sopineet siivolla, solmimme suhteita ja erosimme...
Ylös |
